maanantai 27. helmikuuta 2017

Paras pullataikinani























Ennen kuin opin tämän taikinan teon, pullat olivat joskus hyviä, joskus ei, joskus kovia, joskus pehmeitä. Mutta... kun kälyni opetti minulle taikinan teon kädestä pitäen, on pullista aina tulleet pehmoisia. Ja kantani on - kun teet pullaa, tee se kunnolla!

Eli maitona käytän punaista, tai vähintään kevytmaitoa. Rasvana käytän voita, sitä oikeaa voita. Säästämättä. Ja älä vaan unohda tai pihistä suolasta, sekin on tärkeä ainesosa. Jostain luin että suola kannattaa lisätä vasta lopussa. Joten, minä lisään sen samaan aikaan huoneenlämpöisen voin kanssa. ( en siis sulata voita vaan annan pehmitä huoneenlämmössä )

Hiivana käytän sekä tuorehiivaa että kuivahiivaa. Molemmilla onnistuu hyvin. Olen myös heittänyt kuivahiivan suoraan lämpimään nesteeseen ja sekin onnistuu. Tämä ei ole oma keksintöni vaaa näin sen jossain leivontaohjelmassa kun leipuri niin teki ja päätin kokeilla. Tässä säästyy siltä ongelmalta että neste olisi liian kylmää. Tosin, eihän se liian kuumakaan saa olla. Silloin hiiva kuolee.

Kylmiin aineksiin voi hyvin tehdä ns kylmätaikinan. Eli tee kylmä taikina illalla,  leipase pullat pellille, kohota peitettynä jääkaapissa ja paista aamulla. Anna pullien vielä kohota huoneenlämmössä sen aikaa kun uuni lämpiää. Sama toimii sämpylöiden kanssa. Kylmät aineet siksi, ettei hiiva ala heti kohottamaan vaan kohottaa pikkuhiljaa hitaasti kylmässä.

Jauhoina käytän Myllyn Paras Luomu vehnäjauhoja. Itse asiassa ihan vain siksi, että kilon pussi on hyvä mittari jauhojen määrään. Ei missään nimessä enemmän mitä pussissa on. Ennemmin vaille. Mutta... vinkeistä itse ohjeeseen, joka varmasti on sama kuin monella muullakin :)


5 dl kunnon punaista maitoa
2 pss kuivahiivaa / 1 pala tuorehiivaa
2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
1 kananmuna ( voi hyvin jättää pois )
1 kg Myllyn paras Luomu vehnäjauhoja
2 tl suolaa
150 - 200 gr voita huoneenlämpöisenä

Lämmitä maito joko +37 jos käytät tuorehiivaa ja +42 asteeseen kun käytät kuivahiivaa. Lisää kulhoon sokeri ja kardemumma. Lisää maito. Ota desilitra jauhoja ja sekoita kuivahiiva sinne. Sekoita se  maidon joukkoon. Tai murenna tuorehiiva maidon joukkoon.  Lisää jauhoja hyvin sekoittaen. Itse käytän tässä vaiheessa vielä vispilää. Vaihdan sen puukauhaan kun taikina paksunee. Lisäile puolet jauhoista. Lisää loppuvaiheessa myös pehmeä voi ja suola. Alusta loput jauhot ja vaivaa samalla hyvin. Lisää jauhoja vain sen verran, että taikina irtoaa käsistä ja kulhosta, mutta on vielä hieman "tahmea". Jos jauhoja tulee liikaa, tulee kovia pullia. Jauhomäärää on vaikea sanoa tarkaksi, sillä jauhojen iästä riippuen, joskus menee enemmän, joskus vähemmän.Näppitunttuma taikinaan vaan.

Anna kohota liinan alla kaksinkertaiseksi. Itse tykkään lämmittää uunin 30-40 asteiseksi ja laittaa kulho sinne. Toinen hyvä paikka on mikro. Miksikö? Niissä ei vedä :)

Leivo taikinasta pullia, kanelikierteitä tai mitä mielii. Itselläni on opettelemista että kierteet onnistuvat. Aina ne tahtoo kaatua tai pullistella.

Kohota leivotut pulla vielä pellillä sen aikaa kun uuni lämpiää 220 asteeseen. Voitele kananmunalla ja ripottele raesokeria / mantelilastuja päälle ja paista kullanruskeiksi. Sitten vaan kylmä lasi maitoa ja herkuttelemaan.



sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Runebergin torttu 5.2





















Johan Ludvig Runeberg syntyi helmikuun 5 päivänä 1804.
Tai itse asiassa ei oltu varmoja oliko se 5 vai 7 päivä mutta päätyivät viettää syntymäpäivää helmikuun 5. Hänen kutsumanimensä oli Janne.

Hän oli suomalainen runoilija, opettaja, pappi, toimittaja ja professori. Hän kirjoitti laajan runoteoksen nimeltä Vänrikki Stoolin tarinat sekä sanoitti Maamme-laulun. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana.

"Puhuu kuin Runeberg" ajatellaan viittaavan siihen, että puhuu kauniisti ja vuolaasti, taitavasti ja herättämällä tunteita.

Runebergin päivänä on tapana nauttia Runebergin torttu, joka on mantelilla ja punssilla tai rommilla maustettu leivonnainen. Päällä on vadelmahilloa sokerikuorrutuksen ympäröimänä. Johanin sanottiin nauttivan leivoksensa aamiaisella punssin kera. Sanotaan, että Johanilla ollessa makean nälkä, hän pyysi vaimoltaan Fredrikalta jotain herkullista. Kuuliaisena vaimona, Fredrika loihti kaapissa olevista aineksista kuuluisaksi tulleen leivonnaisen.

Tänä vuonna päädyin kokeilemaan ja muokkaamaan Dansukkerin ohjetta. Koostumuksesta ja rakenteesta tuli mieleinen mutta... tuota kostutusta tarvii vielä hakea. Ehkä ensi vuonna kokeilen sekä karvasmantelia että punssia. Katotaan. Tällä ohjeella ainakin teen itse tortun.



12 kpl torttuvuuassa + 5 muffinsia


300 gr huoneenlämpöistä voita
1,5 dl sokeria
1,5 dl fariinisokeria
4 kananmunaa
2 tl vaniljasokeria
2 dl piparkakkumuruja ( käytin Annas pipareita )
2 dl mantelijauhetta
3 dl vehnäjauhoja
1 dl korppujauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl kermamaitoa

itsekeitettyä vadelmahilloa
2 dl tomusokeria
tilkka vettä

1 dl vettä
1,5 rkl sokeria
2-4 rkl rommia

Vaahdota pehmeä voi ja sokerit oikein hyvin. Lisää munat yksitellen hyvin sekoittaen. Lisää myös vaniljasokeri. 
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää ne kääntäen joukkoon kermamaidon kanssa. Voitele vuoka ja jaa taikina vuokiin, täytä puolilleen. Paista noin 20 minuuttia vajaassa 200 asteessa.

Anna torttujen hieman jäähtyä ja irroita ne sitten vuoista. Keitä vesi ja sokeri kunnes sokeri liukenee. Lisää rommi. Kostuta tortut. Minä käänsin pohjan ylös, kostutin ja annoin maustua yön yli. Aamulla koversin omenaporalla keskelle hieman koloa, jonka täytin vadelmahillolla. Sekoita tomusokeri ja tilkka vettä niin, että saat paksuhkoa sokerikuorrutetta. Pursota hillon ympärille.